3 hyvää syytä, miksi kannattaa toteuttaa some-exit

Omalle some-exitilleni tuli juuri pari vuotta täyteen. Tarkemmin sanottuna poistin sekä instagram- että facebooktilini. Ko. kanavat, olivat ainoat somet, jota sillä hetkellä käytin. Olenko katunut? En. Olenko jäänyt mistään paitsi? En. Somesta poistuminen on ollut suoraan sanottuna yksi parhaimmista päätöksistäni viimeisen kahden vuoden aikana. Tässä postauksessa kerron sinulle, miksi päätin poistaa sometilini sekä kerron kolme erittäin varteenotettavaa syytä, miksi sinunkin pitäisi. Seuraa juonipaljastus; en aio paasata sinulle perinteiseen tyyliin siitä, kuinka paljon somenkäyttö kuluttaa aikaa tai kuinka some luo ulkonäköpaineita ja muuta shaissea, jonka jo todennäköisesti tiedät, vaan käsittelen hieman syvällisemmin tätä aihetta. Jos ei ole jo tullut selväksi, rakastan asioiden analysointia.

Miksi minä poistuin somesta?

Suoraan sanoen, minulle tuli mitta täyteen ihmisten someheruttamista. Enkä tarkoita ainoastaan fyysistä heruttamista sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan kaikkea heruttamista. Ensimmäisenä pakko mainita saliheruttajat; jokainen salikäynti tarvitsee kuvata someen muiden nähtäville, koska eihän se ole tehty reeni, jos siitä ei ole kuvia todisteena? Ja onhan se ihana saada kehuja tutuilta ja tuntemattomilta siitä, kuinka hyvä persikka (tähän klassinen persikkaemoji) minulla on. Really? Näiden saliheruttajien alalajiin kuuluu elämäntapa-/hyvinvointivalmenataja sekä kaiken maailman peeteet, joista noin 80% ovat käyneet jonkin sortin kirjekurssin, jonka perusteella voivat tituleerata itseään valmentajiksi. Ja se kaupallisuus! Helvetti. Joka tuutista mainostetaann erilaisia reeniohjelmia ja ruokavalioja. Suurimmaksi osaksi tietysti naisille suunnattuja ”Pyrstö persikaksi neljässä viikossa!” , ”Bikini meals 30 day challenge!” , ”Syö ja treenaa kuten minä!” , ”Training with XXX!”. Luulen, että ymmärsit pointtini. Viedään rahat pois viattomilta tytöiltä, jotka saisivat tasan samat ruokavaliot ja reeniohjelmat ilmaiseksi googlettamalla.

Myös se kliseinen heruttaminen, kun annetaan ulospäin ymmärtää, että oma elämä on ihanaa ja täydellistä, vaikka todellisuudessa ryvettäisi tyytymättömyydessä ja ahdistuksessa oman elämän suhteen. Surullista tässä on se, että moni ei edes tajua olevansa tyytymätön. Eikä tyytymättömyydessä ole mitään väärää, päin vastoin. Mielestäni vain tyytymätön ei saa elämäänsä tyydytystä sillä, että julkaisee jonkun inspiroivan herutuskuvan elämästään ja saa sillä muutaman tykkäyksen ja ihailua osakseen. Siinä huijaa vain itseään. Laitan tähän linkin youtubevideosta, jossa David Goggings (Yhdysvaltain laivaston erikoisjoukoista eläkkeelle jäänyt tyyppi) kiteyttää heti videon alussa koko homman. (toim.huom. kyseinen video on aika motivoiva kuuden minuutin pätkä, suosittelen katsomaan). Alla lainaus videon alusta:

Social media is a great platform to tell you who you wanna be. Not who we are.

David Goggings

Myönnän itse ainakin peilanneeni omaa elämääni muihin ihmisiin somen kautta.

Näin jälkiviisaana esimerkiksi voin todeta, että jos itsellä oli joskus viikonloppuna luppoaikaa eikä ”mitään tekemistä” ja satuin avaamaan instagramin, jossa fiidini täyttyi muiden sunnuntaibrunsseista, lomamatkoista, viini-illoista jne, niin ei se ainakaan oloani parantanut. Päin vastoin tuli fiilis, että oma elämäni on jotenkin tylsää ja merkityksetöntä, ja että pitäisikö sitä itsekin mennä brunssille, lähteä reissuun tai pitäisikö ottaa illalla ystävän kanssa viiniä vaikka koko ajatuksin esim. viini-illasta vain huvin vuoksi kuulosti täysin vieraalta omassa elämässäni. Olen viime vuosina pääsääntöisesti kaikki viikonloppuaamut pyhittänyt salille, ja viinidarrassa ei sali tulisi kuuloonkaan.

Tulin siihen johtopäätökseen, että en tarvitse somea mihinkään. Ne ystävät, joilla on minulle merkitystä ja joiden tekemiset ja kuulumiset minua kiinnostaa, ovat osa elämääni ilman someakin. Näen heitä säännöllisesti ja vaihdan ennemmin kuulumiset kasvotusten kuin katson heidän someistaan ”miten heillä menee”. Ja jos joku haluaa tietää, mitä minulle kuuluu, niin soittakoot tai laittakoot viestiä ja pyytäköön kahville.

switch off photo

Kolme syytä, miksi sinunkin pitäisi toteuttaa some-exit

1. Enemmän aikaa itsesi kehittämiseen

Tähän näkökulmaan havahduin vasta viimeisen kuukauden aikana. Kuulostaa päivänselvältä asialta, mutta sitä se ei ole. Tein tämän havainnon, kun kuuntelin ulkopuolisena henkilönä kolmen muun ihmisen keskustelua. Arviolta viisi minuuttia kestäneen keskustelun aikana, nuo kolme ihmistä keskittyivät arvostelemaan muita ihmisiä. Mietipä nyt, jos ihminen käyttäisi kaiken ajan omien ongelmiensa ja itsensä kehittämiseen sen sijaan, että keskittyisi haukkumaan muita ihmisiä ja jauhamaan muista paskaa. Siinä voisi saada melkoisia positiivisia muutoksia aikaan omassa elämässään. Muiden arvostelu tai muista paskan jauhaminen ei vie sinua yhtään eteenpäin. Keskittymällä muiden arvosteluun, suuntaan energiasi heihin etkä itseesi. Sama koskee somea. Selaamalla muiden tekemisiä somessa, et etene itse mihinkään. Keskityt muiden tekemisiin omien tekemistesi sijasta.

Vaikka tietysti somesta voi saada paljon inspiraatiota ja motivaatiota, en siinä väitä vastaan, mutta pääsääntöisesti uskon sen aiheuttavan vain kateutta. Ja kateus taas aiheuttaa paskanpuhumista ja muiden arvostelua. Siispä, miksi käyttäisit ylimääräistä energiaa seuratessasi muiden ”saavutuksia” ja ”high lifeä”, kun voisit saman ajan käyttää omien unelmiesi tai tavotteidesi saavuttamiseen sekä oman high lifesi luomiseen? Mieti sitä hetki.

2. Enemmän juteltavaa ihmisten kanssa

Tästä juttelin taannoin erään ystäväni kanssa, joka myös on poistanut sometilinsä. On ihanaa, kun ystäviä nähdessä voi oikeasti kunnolla vaihtaa kuulumiset eikä kumpikaan tiedä, mitä toiselle on tapahtunut, kun kumpikaan ei ole nähnyt toistensa päivityksiä / kuvia somessa. Ei tule sellaisia tilanteita, että ”Et ole kertonut tota juttua, mutta katoin kun olit instaan laittanut kuvan.” Piste. End of conversation. Vaan voi olla aidosti kiinnostunut toisen kuulumisista, koska et ole oikeasti nähnyt tai kuullut mitään, mistä hän alkaa puhumaan. Myös kavereiden treffaamista ja yhteistä aikaa oppii arvostamaan ja niissä on jotenkin paljon enemmän läsnä.

Tämä koskee tosin myös muitakin kuin omia ystäviä. Myös sellaisia moi-tuttuja. Ennen saatoit reaaliajassa tietää, mitä jollekin entiselle rinnakkaisluokkalaiselle / kaverin kaverin kaverille tai ex-työkaverille kuuluu, mutta somesta poistuttua, et tiedä. Et, ellet tapaa heitä jossain. Ja sattumalta heitä tavatessasi ja kysyessäsi ”mitä kuuluu?”, ei se vaikuta vaivaannuttavalta ja teennäiseltä. Todellisuudessa sinulla ei ole hajuakaan, mikä vastaus tuohon kysymykseen tulee olemaan. Ja se, että et tiedä, mitä jollekin hyvänpäivänturtulle kuuluu, harvoin jättää sinua mistään paitsi.

3. Fiilis omasta elämästä paranee

Tämä on henkilökohtainen lempiperusteluni somes-exitin puolesta. Poistuessasi somestaja jatkuvasta informaatiotulvasta muiden heruttamiseen liittyen, elämäsi yksinkertaistuu. Kun et jatkuvasti tiedä, miltä muiden viikonloppuillat näyttävät eivätkä aivosi ole kyllästetty toinen toistaan muokatuimmilla kuvilla, ei oma yksinkertainen elämäsi vaikuta lainkaan hullummalta. Ikään kuin oma ”elämänkatsomus” suppenee, koska näet vain hyvin suppean osan ympärilläsi tapahtuvista asioista, niin alkaa tuntua siltä, että ympärillä ei myöskään tapahdu mitään. Katselet elämää omasta näkövinkkelistäsi, eli olet oman elämäsi keskipiste. Näin ollen energiasi keskittyy itseesi eikä muihin. Ja kun energia keskittyy itseesi, saat asioista aikaiseksi. Ainakin omalla kohdallani tämä pitää erittäin hyvin paikkansa. Sitä alkaa elämään enemmän itselleen ja tekemään asioita, joista jää itselle kivoja muistoja ja jotka vievät itseä eteenpäin. Tavallaan sitä ajattelee, että muidenkin elämä on yhtälailla tavallista ja kivaa, koska oma elämäkin on?

Noh, mites on, heräsikö mielenkiintosi toteuttaa some-exit? Jos ei, niin en moiti sinua siitä. Toivon vain, että muistat keskittyä myös omaan elämääsi siinä muiden elämien seuraamisen lomassa.

Saattaisit pitää myös tästä:

Jos some-exit tai elämänlaatusi parantaminen ylipäätään yhtään kiinnostaa, kannattaa lukea edellinen kirjasuositukseni sekä sitä koskeva kirja. Pääset lukemaan kyseisen tekstin tästä linkistä.

heruttavin terveisin,
184cm EXsomeheruttaja

(disclaimer: tällä hetkellä en laske sosiaaliseksi mediaksi esim.LinkedIniä)

Vastaa