”Oletpa sinä pitkä!” vs. ”Oletpa sinä lihava!” – Pituuden kommentointi

Miksi pituuden kommentointi on OK, mutta auta armias, jos kommentoisit vastaavalla tavalla toisen painoa. Sinut leimattaisiin saman tien erittäin törkeäksi ja kotikasvatustasi alettaisiin kyseenalaistaa. Pituuden kommentointia ei koeta niin henkilökohtaisena tai loukkaavana (varsinkaan keskivertopituisten näkövinkkelistä). En syytä heitä – eihän heillä ole mitään kokemusta pitkänä elämisestä.

Tässä asiassa haluan kuitenkin olla pitkien puolella. Varmasti moni pitkä kokee pituuden kommentoinnit ikävänä. Itse olen siinä mielessä onnekas, etten ole kokenut pituuteeni liittyvää kiusaamista tai negatiivista kommentointia. Tai ehkä negatiivista kommentointia on saattanut ollakin, mutta en ole juurikaan ottanut sitä haukkumisena. Täytyy kuitenkin muistaa, että on monia pitkiä naisia, jotka kommenteista loukkaantuvat. Onhan se aina kiusallista, jos omaa ulkonäköä kommentoidaan negatiivissävytteisesti.

Valehtelisin jos väittäisin, että en ole KOSKAAN ottanut itseeni pituuden kommentoinnista. Etenkin teini-iässä koin kaiken ulkonäkööni liittyvän kommentoinnin vaivaannuttavana, koska en ole koskaan halunnut liiemmin herättää liikaa huomiota. Pitkän varteni ”ansiosta” kun olin jo mielestäni liian huomiotaherättävä, en halunnut kenekään jatkuvasti muistuttavan minua siitä. Muistan yläasteella, että monesti tunnin alkua odottaessa käytävällä saatoin seistä seinään nojaten tai ”lonkkalevossa”, jotta en olisi niin erottuva. Kuulostaako sinusta yhtään tutulta?

Ala-asteelta muistan myös, kuinka minua kutsuttiin kirahviksi. Suhtauduin jo nuoresta pitäen piituteni kommentointiin huumorilla, enkä antanut tuollaisten kommenttien mennä ihon alle. Etenkin lasten suusta erilaisuuden kommentoinnin jotenkin ymmärtää. Jo peruskouluaikana minua kuitenkin alkoi jo ihmetyttämään, miksi esimerkiksi painon kommentointi katsotaan erittäin paheksuttavana, mutta pituuden kommentointi on jotenkin jees.

Ensimmäinen ajatus, mikä monella varmasti tulee mieleen on se, että lihavuuden kommentointi on henkilökohtaisempaa, koska lihavuuteen voi itse vaikuttaa. Tämä ajatus on jotenkin mielestäni nurinkurinen; eikö juuri siksi pituuden kommentointi olisi ns. ilkeämpää, koska pituus on ominaisuus, johon pitkä itse ei voi vaikuttaa? Ihan kuten vaikkapa kierot silmät, iso nenä (okei, tämän ominaisuuden voi kyllä plastiikkakirurgin vastaanotolla korjata), iso jalka, synnynnäinen sairaus etc.. Pitkä ei ole oman toimintansa seurauksena pitkä, mutta ylipainoinen on (kärjistettynä).

Pitkä nainen: etsi vertaistukea ja vahvista itsetuntoasi

Mikäli pituuden kommentointi on aiheuttanut sinulle itsetunto-ongelmia, niin muista, että et varmasti ole yksin. Itse sain hurjasti itsevarmuutta Pitkien naisten Facebookryhmästä. En ole enää facebookissa, joten en tiedä, kuinka paljoan siellä tällä hetkellä on jäseniä, mutta silloin oli yli 20 000. Se on huima määrä! Jos et ole jo liittynyt kyseiseen ryhmään, niin suosittelen lämpimästi liittymään. Ryhmässä oli todella aktiivista keskustelua ja sieltä sai paljon vertaistukea. Ryhmäläisten inspiroimana uskaltauduin itsekin vuonna 2015 ostamaan ensimmäiset oikeat korkokengät! Oli ihana nähdä, kuinka moni minuakin pidempi kertoi, kuinka he käyttävät pelkästään korkkareita ja olivat ylpeitä siitä.

Pelkän vertaistuen saaminen ei tietystikään tee autuaaksi. Itse täytyy nähdä se vaiva, että vahvistaa omaa itsetuntoaan. Täytyy muistaa, että on jokaisen omalla vastuulla, kuinka ulkonäön kommentointiin reagoi. Ei ole sinun vastuullasi opettaa muita ihmisiä käyttäytymään, mutta sinun vastuullasi on itsesi kehittäminen sekä itsetunnon vahvistaminen. Haluan kannustaa sinua vahvistamaan itsetuntoasi, jotta ymmärtäisit, että loppupeleissä kenenkään muun mielipiteillä ei ole mitään väliä. Tärkeintä on se, mitä itse ajattelet itsestäsi.

Pituutesi ei määrittele sinua ihmisenä

Itse koitan aina muistuttaa itseäni siitä, että pituuteni tai ulkonäköni ei määrittele minua ihmisenä. Haluan, että minut tullaan muistamaan ennemmin luonteeni ominaisuuksista eikä todellakaan ulkonäöllisistä seikoista. Ei ole lohdullinen ajatus, että esimerkiksi hautajaisissani ihailtaisi sitä, kuinka pitkä olin. Ennemmin haluaisin minut muistettavan esimerkiksi hyväsydämisenä tai positiivisena ihmisenä.

Kannattaa myös muistaa, että kukaan ei ole täydellinen. Kuulostaa kliseiseltä, mutta esimerkiksi itseinhoon vaipuessa on hyvä muistaa, että kaikilla on omia epävarmuuksia. Jos huomaan esimerkiksi kadehtivani minua lyhyemmän naisen pituutta, koitan ajatella, että ehkä tuo ihminen saattaa kadehtia jotain, mitä minulla on. Tätä ajatusta kannattaa jalostaa vielä niin, että listaa mielessään niistä asioita, joita luulee toisen ihmisen kadehtivan itsessään. Tällöin alkaa huomaamaan itsestään ne piirteet ja ominaisuudet, joista pitää ja joista on ylpeä. Kun alkaa kiinnittämään huomiota omiin hyviin ominaisuuksiina, alkaa vähitellen pitämään itsestään enemmän.

Jos olet kuten minä teini-iässä, ja keskityt tuskailemaan omaa pituuttasi niin suosittelen lopettamaan. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta sen asian vatvominen ja itsesäälissä rypeminen ei auta. Pituudellesi et mitään voi, joten yritä olla keskittymättä omaan pituuteesi ja keskity esimerkiksi johonkin taitoon, jossa olet hyvä. Osaatko esimerkiksi laulaa? Oletko liikunnallisesti lahjakas? Oletko hyvä piirtämään? Oma itsetunto vahvistuu huomaamatta, kun alkaa keskittymään kaikkiin niihin asioihin, joissa on hyvä. Niitä taitoja toteuttaessa ei pituudella ole väliä, jolloin saat omat ajatuksesi pois pituutesi vatvomisesta.

Vertaistueksi pitkille naisille

Jotta tästä postauksesta ei tulisi yhden romaanin mittainen, lopetan tämän tällä kertaa jakamalla sinulle vertaistukea. Vuoden 2019 helmikuussa, minua ja äitiäni haastateltiin Yle Akuutti -ohjelmaan, jossa käsiteltiin pitkän naisen kokemuksia. Yle teki haastattelusta kuunneltavan, noin 30min haastattelun sekä sen pohjalta luettavan artikkelin. Kokemukset ovat minun ja äitini omia, joten niistä ei parane pahastua, jos jostakin asiasta olet eri mieltä. Me kun emme voi puhua kaikkien pitkien naisten puolesta. Toivon silti, että haastattelu antaa sinulle vertaistukea ja uskoa siihen, että omasta pituudesta ei tarvitse kärsiä. Sen voi kääntää voimavaraksi ja siihen voi suhtautua jopa huumorilla.

Itse olen viime vuosina koittanut kiinnittää huomiota omaan mieleeni ja siihen, kuinka omalla ajatusmaailmalla on suuri vaikutus siihen, kuinka itsensä näkee ja kokee. Olen kokenut epävarmuutta pituudestani, mutta olen pyrkinyt kääntämään sen vahvuudekseni sekä jopa tavaramerkikseni. Tämäkään sivusto ei olisi syntynyt ilman 184 senttistä varttani.

Itsevarmuutta päivääsi toivottaa,
184cm

Vastaa